MEDIA JA JOURNALISMI 2030

Sirkka HeinonenTulevaisuuden tutkimuskeskus

Turun yliopisto, Helsingin toimistoRAKENNUSFOORUMI 1.3.2016Rakennustietosäätiö, Helsinki

MEDEIA-hanke 2013-2015”Median uudet roolit ja tehtävätdigitaalisessa merkitysyhteiskunnassa”

Yhteiskunta mediatisoituu– media murroksessa

Tulevaisuuden tutkimuskeskusFuture of Media & Communications Research group:Sirkka Heinonen, Juho Ruotsalainen, Sofi Kurki, Amos Taylor, Marjukka Parkkinen

Rahoittajat:Viestintäalan tutkimussäätiö, Rakennustietosäätiö, Teliasonera,liikenne- ja viestintäministeriö, e21 Solutionsja Teknologiainfo Teknova Oy

PARADOKSI• Lähtökohtana paradoksi: internetin myötä medialla yhä

läpitunkevampi rooli yhteiskunnassa -> samallakaupallisen median asema yhä uhatumpi (print-digi-some)

• Median ongelmiin ei haettu ensisijaisesti ratkaisuaniinkään uusista liiketoimintamalleista kuin medianuusista rooleista ja tehtävistä muuttuvassayhteiskunnassa.

• Ajatuksena: mitä paremmin median ja journalismin uusiatehtäviä ja funktioita saadaan ennakoitua, sitä helpompimyös toimivia liiketoimintamalleja on löytää.

Johtoryhmä• Ville Aula (Liikenne- ja viestintäministeriö)• Matti Rautiola ja Heimo Salo (Rakennustietosäätiö)• Kristiina Kaski (Teknologiateollisuus / Teknologiainfo Teknova Oy)• Jari Manninen (TeliaSonera)• Marko Rautakoura (e21)• Sirkka Heinonen ja Juho Ruotsalainen (Tulevaisuuden

tutkimuskeskus)

Asiantuntijaryhmä• Sonja Ängeslevä , Ilkka Tuomi ja Teppo Turkki• Millennium-hankkeen kv-medianoodi

(Arts & Media Node).

Hankkeessa kerättiin median ja journalismin heikkojasignaaleja (kv-kysely, haastattelut, klinikat..) heikko signaali = merkki orastavasta

Näiden pohjalta hahmoteltiin mediaa ja journalismiavuonna 2050 sekä niiden uusia yhteiskunnallisia tehtäviä

Heikot signaalit luokiteltiin kuuteen ryhmään:1. Niche-mediat2. Hyperlinkittynyt media ja journalismi3. Yhteisömediat4. Journalistit informaatioammattilaisina5. Verkon keskukset ja tunnetut brändit6. Media identiteettiteknologiana

Futuristiset rakennushankkeetja niiden metaforiset viestit

Niche-mediat

Niche-mediatErikoistuvat tiettyyn aihealueeseen –kuten politiikkaan (Politico) – taijournalistiseen genreen – kuten”selittävään journalismiin” (Vox d)

Medioiden täytyy tehdä jotain, mitä muuteivät tee, tai tehdä se muita paremmin

Tulevaisuuden ”massamedia”?

Hyperlinkittynyt media ja journalismi

Hyperlinkittynyt journalismi saa mallinsablogeista: journalismi muodostuu viittauksistatoisiin sisältöihin. (NY Review of Books p, superrich koottu)

”Valmiiden” artikkeleiden sijaan todellisuuttahahmotetaan fragmentaarisina, jatkuvastipäivittyvinä virtoina.

Samalla avautuu jatkuvasti uusia näkökulmia –lähdekirjo laajenee.

Yhteisömediat

Guardian

Erilaiset yhteisöt alkavat tuottaa journalismiaja muita mediasisältöjä. (Guardian/Membership, De Correspondent d)

Yhteisöt rakentuvat jaettujen intressien jakiinnostuksen kohteiden mukaan – aivankuten muutkin internet-yhteisöt.

Sosiaalisen median yhteisö, yhteisöllisestituotettu julkaisu, freelance-toimittajienkollektiivi tai perinteisen mediayrityksensisään vapaasti muodostuva yhteisö.

Journalistit informaatioammattilaisina

Tulevaisuuden ”sisältötaloudessa”toimittajan ammattitaitoa kaivataan kaikissaorganisaatioissa (kova kilpailu, muut ei pysty).

Toimittajat tuottavat laadukkaita,luotettavia, kriittisiä ja kiinnostavia sisältöjäeri aloilla – erottuvat edukseen.

”Natiivimainonta” (journ laatu, Wired/tulot vs sisältömarkkinointi)

Verkon keskukset ja tunnetut brändit

Verkossa lukuisten pienten toimijoidenlisäksi muutama jätti kerää valtaosanverkkoliikenteestä (verkostojen ”valtalaki”, long tail -

jakauma). FB -> massamedia, Disney.. (isot ostaa pieniä

Fusion/d)

Mediat polarisoituvatmuutamaanmassamediaan japieniin, erikoistuneisiinmedioihin.

Media identiteettiteknologiana

Verkostoyhteiskunnassa kollektiivisia identiteetin lähteitä onyhä vähemmän (palkkatyö…)

Yksilöt rakentavat identiteettinsä itse mediasirpaleista (some),osana eri (media)yhteisöjä. Columbia Journalism Review ->digimediat

Media ja journalismi myös merkityksellisyyden lähde ->digitaalinen merkitysyhteiskunta

Merkityksellisyyden kokemus syntyy siitä, että ihminen kokeeolevansa osa jotain itseä suurempaa.

Mediasisällöt liittävät yksilöt jaettuun kulttuuriin.

Virtual Reality (NY Times ym.), podcast, video.

Media ja journalismi vuonna 2030

Uutistuotanto ja -kulutus globaalia.Pääkielenä englanti.

Jakelu alustojen kautta (Apple News, Facebook, Snapchat…).Koostavat journalistista yleispalvelua eriniche-medioiden sisällöistä.

Tehokas personointi – algoritmit tuntevatyksilöiden maun ja kiinnostuksen kohteetläpikotaisin (+ IoT dataa jatkuvasti, paljon, persoonaan

kohdist).

Niche-mediat hallitsevat, mutta näidenomistus keskittynyt suurille yrityksille(erikoistuttava, mutta saatava paljon yleisöä)

Iso osa toimittajista työskenteleeerikoistuneina freelancereina.Yleistoimittajan aika ohi. (myös muilla aloilla)

Toimittajakollektiivien indiemediattuottavat omaehtoisinta journalismia

(vrt mushrooming, entrepreneurial journalism)

Maailmassa on muutama, NY Timesin jaBBC:n kaltainen, perinteinen massamedia.

Massamedioillakin toisaalta sisäiset niche-osastonsa.

Lisäksi paljon niche-alustoja – kutenkoulutukseen keskittyviä (LinkedIn).

Medioiden omat alustat? (Fusion, Vox, Buzzfeed, HS?? ->snapchat…)

Koska yleisönä eivät ole enää ”massat”,ilmaisutyylit ja aihevalinnat ovat aiempaavapaampia.

”Objektiivinen asiajournalismi” (faktat)vähemmistössä – mikä ei tarkoita, ettäobjektiivisuuden ihanteesta olisi luovuttu(persoonallisempaa).

Painotus analyyseissa ja tulkinnoissa – miksi,miten, mitä seurauksia. Kannanotot – mitäpitäisi tehdä ja ajatella.

Mediaorganisaatioiden rajat huokoistuneet.

Tekevät yhteistyötä toistensa, mediakuluttajien ja”koko internetin” kanssa – verkottunut tuotanto(työtiloja ym. resursseja freelancereille? Yle? HS?).

Kuluttajat eivät seuraa enää tiettyjä medioita,vaan verkon informaatiovirtoja ja yksittäisiäartikkeleita (alustat).

Toisaalta muutama ”destination site” per henkilö.

Printin paluu (kokonaisuudet, ehkä yksi tilataan,eheä maailmankuva)?

Hyperlinkittyneet mediat koostavat jakommentoivat niche-medioiden tuottamaatietoa.

Toimittajat ovat kuraattoreita, jotkaluotaavat verkosta kiinnostavia, uusia javaikeasti löydettäviä sisältöjä.

”Robottijournalistit” analysoivattietomassoja ja tuottavat niiden pohjaltajuttuja – jopa tulevaisuutta ennustavia?

Yhteisöjournalismi tuottaa tietoa yhteisönomasta elämismaailmasta käsin.

Juuri tämä tekee siitä kiinnostavaa jatärkeää. Avattava ulkopuolisille – Reddit Upvotedkoostaa keskusteluja.

Toisaalta: kaikki mediat ovatyhteisömedioita. Journalistit osanayhteisöjä.

Kaikki organisaatiot ovatmediaorganisaatioita.

Toimittajat erottuvat muista”sisällöntuottajista” hyvällä, selkeälläilmaisulla sekä tiedonkäsittelyn ja –analyysintaidoillaan.

Kuluttajien vaatimukset ovat kasvaneet”symbolitalouden” myötä. Perinteistämainontaa ei enää ole (odotukset laadusta, klikkaus ei riitä).

Toimittajan ja tutkijan toimenkuvatlähentyneet. Tutkimusmenetelmienhallinta tärkeää (The Conversation. KUKAHAKU).

Organisaatioissatyöskentelevientoimittaja-tutkijoidentehtävänä on auttaaymmärtämään yhämonimutkaisempaamaailmaa.

Ihmisillä henkilökohtainen suhde uutisiin ja medioihin.Uutiset ”tunteellistuvat” – toimittajan persoona läsnä.

Henkilökohtaiset esseet suosittuja – yleistä tarkastellaanyksityisestä näkökulmasta.

Painotus uusissa, yllättävissä sisällöissä ja näkökulmissa.

Identiteetin korostuminen ei välttämättätarkoita journalismin privatisoitumista.

Jokainen yksilö on ”mediaorganisaatio”.

Eri toimijat suorassa, ”henkilökohtaisessa” yhteydessätoisiinsa – julkinen sfääri vahvistuu?

KIITOS!sirkka(at)heinonen@utu.fi

MEDEIA-projektin julkaisujaHeinonen, Sirkka, Leponiemi, Lauri & Parkkinen, Marjukka (2016). Futuristiset rakennukset metaforisinaviesteinä – Rakennetun kaupunkikuvan tulkintaa tulevaisuusperspektiivistä. Tutu e-julkaisuja 3/2016.Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/eTutu_3-2016.pdf

Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2015). KUDOS – Median ja journalismin viriäviä tulevaisuuksia.MEDEIA-hankkeen loppuraportti. Tutu e-julkaisuja 4/2015. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turunyliopisto 88 s. ISBN 978-952-249-390-3, ISSN 1797-1322.

Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Uusi journalismi? MEDEIA-hankkeen TulevaisuusklinikkaII 23.10.2014. Tutu e-julkaisuja 16/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turunyliopisto.https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/eTutu_16-2014.pdf

Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Sirpaleinen symbioosi. MEDEIA-hankkeenTulevaisuusklinikka I "Media ja journalismi 2030. Heikkoja signaaleja ja uusia alkuja" 4.4.2014..Tutu e-julkaisuja 6/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/eTutu_8-2014.pdf

Taylor, Amos, Heinonen, Sirkka, Ruotsalainen, Juho & Parkkinen, Marjukka (2015). Highlighting Media &Journalism Futures 2030. Survey on Weak Signals and Emerging Issues. Tutu e-julkaisuja 3/2015.Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/FFRC_eBook_3-2015.pdf

Heinonen, Sirkka (2015). The Future of the Internet as a Rhizomatic Revolutiontoward Digital Meanings Society. Teoksessa R. Ono & J. Winter (toim.), TheFuture Internet (s. 75−91). Cham: Springer International Publishing.

Heinonen, Sirkka (2015). Futuristiset rakennushankkeet täynnä metaforisiaviestejä. Futura 1/2015, 5−13.

Heinonen, Sirkka (2014). Media ja yhteiskunta − avaussanat. Futura 1/2014.

Heinonen, Sirkka (2014). Tekeekö journalismi itsemurhaa vai nouseeko tuhkastaonline-feeniksinä? Futura 1/2014.

Heinonen, Sirkka (2014). Future Media in the Times of Innovation - How to UseFutures Research Methods to Explore Future Media? Guest professor Lecture20th September, 2014. University of Science and Technology USTC, Hefei, China,56 ppt kalvoa.

Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Ubiikkimedia ja diginatiivijournalismi. Futura 1/2014.

MEDEIA-projektin julkaisujaHeinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Uusi journalismi? MEDEIA-hankkeenTulevaisuusklinikka II:n tausta-aineisto.https://drive.google.com/file/d/0B97Te9ZUtlf7LVo4cDBkUDVOWTA/view

Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Kuinka kävi Kurzweilin? MEDEIA-hankkeen Tulevaisuusklinikka I:n tausta-aineisto.https://drive.google.com/file/d/0B97Te9ZUtlf7cjVLcVVOVnlONDg/view

Leponiemi, Lauri, Taylor, Amos & Heinonen, Sirkka (2014). Beware of the Used Futures– Sohail Inayatullah Highlighting the Best Foresight Practices. Futuuri: SpecialConference Edition of the 88 Finland Futures Research Centre’s Newsletter, p.6.http://www.utu.fi/en/units/ffrc/Documents/Futuuri_special-issue_2015.pdf

Ruotsalainen, Juho (2015). Tulevaisuuden media on identiteettiteknologia. KalevanYläkerta. Kaleva 1.10.2015. S. 38. Skannattu versio osoitteessahttps://drive.google.com/file/d/0B97Te9ZUtlf7Wk8tQjl4TmFfejA/

Ruotsalainen, Juho (2014). Median ja journalismin tulevaisuuksia 2030 luotaavankyselyn tulokset. Futura 1/2014.

Ruotsalainen, Juho & Heinonen Sirkka (2015). Media ecology and the futureecosystemic society. European Journal of Futures Research, 3(9), 1–11. DOI10.1007/s40309-015-0068-7

ENCORE – Kaupallisesti vahva keskustaja urbanisoituva kantakaupunki

• Turun kaupunkitutkimusohjelman ENCORE-hankkeessa (2015–2016) tarkastellaanennakointitutkimuksen ja kansainvälisen vertailun avulla Turun ja Tampereenkaupunkikeskustojen suunnittelun tilaa ja tulevaisuutta.

• Hanketta johtavat prof. Panu Lehtovuori (TUT) ja prof. Sirkka Heinonen (FFRC/UTU)• Ennakointiosiossa (FFRC) luodataan kaupunkimuutoksen tulevaisuuksia ja keskustamaisten

tilojen laatua ennakointimenetelmien avulla• Tutkimusprojektin lopputuloksena avataan uusia näkökulmia tulevaisuuden kaupunkikehityksen

mahdollisuuksiin• Lisätietoa hankkeesta: https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/Sivut/encore.aspx

Erilaiset poliittiset, taloudelliset ja tilallisetkehityskulut sekä nopeasti muuttuvatasumisen, kuluttamisen ja työnteon tavatvaikuttavat kaupunkiympäristöönvaikeasti ennakoitavilla tavoilla.Nämä kehityskulut asettavat haasteitanykyisille jäykille suunnittelujärjestelmille,jotka ovat uudistumisen tarpeessa.

Kiinnostavatko kaupunkien tulevaisuudet?

• Millaisia ovat tulevaisuuden vetovoimaiset keskustat ja kantakaupungit?• Miten niiden tilallista ja toiminnallista laatua voitaisiin parantaa?• Millaisia ovat kiinnostavimmat kaupunkikehityksen heikot signaalit – vielä

marginaaliset mutta tulevaisuudessa mahdollisesti vahvistuvat kehityskulut?

Kutsumme eri organisaatioita mukaan etsimään näihinkysymyksiin vastauksia.

Tutkimus tuottaa siihen osallistuvalle organisaatiolle arvokasta ennakointitietoasekä kehittää sen ennakointikykyä. Vastineeksi rahoitusosuudesta tarjoammeorganisaatiolle hankepartnereiden kollektiivisen tulevaisuusklinikan, jossahankkeen tuloksia sovelletaan organisaatioiden omiin tarpeisiin ja uusienliiketoimintamallien ja innovaatioiden tunnistamiseen. Tulevaisuustyöpajanlisäksi tarjoamme asiantuntijaluennon organisaation omassa tilaisuudessa.

Lisätietoja prof. Sirkka Heinoselta (sirkka.heinonen(a)utu.fi).